Vantaan Viertolan koulussa 2. huhtikuuta tapahtunut kouluampuminen on hiljentänyt koko Suomen. 12-vuotiaan oppilaan tekemäksi epäilty veriteko on niin käsittämätön, ettei siitä saa oikein otetta mistään kulmasta. Miten näin kauheaan tilanteeseen päädyttiin? Mitkä kaikki asiat ovat menneet pieleen, ja miten murhenäytelmä olisi voitu estää?
.
Myös Mokoman Marko Annala on järkyttynyt tapahtumista. Yhdeksi kouluampumisen osatekijäksi on viranomaisten mukaan varmistunut koulukiusaaminen, ja Annala on käsitellyt tätä aihetta muun muassa Värityskirja-romaanissaan (2017),. Nyt laulaja julkaisi sosiaalisen median kanavissaan painavan puheenvuoron kiusaamisesta.
.
Annalan päivityksen alussa on katkelma Värityskirjasta. Tekstissä kertoja tuijottaa isänsä asekaappia ja miettii, kumpaa hän ampuisi, itseään vai kiusaajaansa.
.
”Äänessä 13-vuotias koulukiusattu minä. On onni, etten ratkaissut tuolloin pahaa oloani väkivalloin. Mutta tiedän sydänjuuriani myöten, kuinka sellainen ajattelu syntyy. Olen tyytyväinen siihen, että jokainen kiusaajani on saanut elää elämäänsä. Toivon, että he ovat oppineet jotain vaikka välillä pelkäänkin, etteivät he ole. Koulukiusaamisessa ei ole kuin uhreja. Kiusaaminen ei koskaan saisi mennä niin pitkälle, että tarvitsee tarttua aseeseen. Surmatekoa ei voi hyväksyä, mutta jos sanoo, ettei sitä voi ymmärtää, on elänyt eri todellisuudessa”, Annala kirjoittaa ja jatkaa:
.
”Jos luet tätä ja sinua kiusataan, haluan sanoa: älä tartu aseeseen vahingoittaaksesi muita tai itseäsi. Se ei paranna oloasi. Nuoruusvuodet ovat lyhyt vaihe elämässäsi. Vaikka nyt ei tuntuisikaan siltä, niin usko minua, sinä voit loistaa tulevaisuudessa. Sinulle on sija täällä, vaikka et olisikaan sitä vielä löytänyt. Ole kärsivällinen. Hae apua. Pidä itsestäsi, vaikka muut eivät pitäisikään.”
.
”Jos luet tätä ja kiusaat, niin kysy itseltäsi, miksi kiusaaminen tuottaa sinulle mielihyvää. Itseensä tyytyväisen ihmisen ei tarvitse nousta muiden yläpuolelle tai vertailla itseään muihin. Onnellinen ihminen haluaa kaikkien ympärillään voivan hyvin. Jos kiusaat, et voi hyvin. Hae apua, siinä ei ole mitään hävettävää. Opi pitämään itsestäsi. Aloita se lopettamalla kiusaaminen.”
.
”Jos et itse kiusaa, mutta tiedät jonkun jota kiusataan, puutu asiaan. Tue kiusattua, näytä kiusaajille, ettet hyväksy heidän toimintaansa. Ole yhteydessä vanhempiin, opettajiin tai viime kädessä jopa poliisiin. Jos et uskalla, niin osoita edes jollain tavalla kiusatulle, ettet hyväksy mitä hänelle tapahtuu. Moni kiusattu kuvittelee kaikkien halveksivan häntä. Pienikin tuki voi olla kiusatulle kuin pelastusrengas hukkuvalle.”
.
”Jos lapsesi kiusaa, aseta hänelle heti rajat. Puhelin ja tietokone pois, ruutuaika heti nollaan, harrastukset katkolle ja koko elämä sellaiseen tilaan, että lapsesi kokee kiusaamisen hintalapun liian suureksi. Tämä on toki vasta ensitoimi, tämän jälkeen on syytä selvittää perin pohjin miksi lapsesi kiusaan. Muista, että nuoret puhuvat vanhemmilleen asiat kaunistellen. Älä usko lastasi, usko kouluhenkilökuntaa, viranomaisia ja kiusatun perhettä. Teet vain lapsellesi hallaa, jos et puutu kiusaamiseen tarmokkaasti. Lapsesi ei voi hyvin, jos hän kiusaa, eikä hänen huono olonsa ole välttämättä lainkaan sinun tai perheesi vika.”
.
”Muistutan myös, että puhun kiusaamisesta ilmiönä ja yleisellä tasolla. Tiedämme Vantaan tapahtumista vähän, ja vaikka meille on kerrottu, että ampuja oli kiusattu, emme silti tiedä olivatko kohteiksi valikoituneet kiusaajia. Ei siis leimata ketään. Annetaan omaisten surra. Toivotaan sydämemme pohjasta, että uhriluku ei enää nouse.”
.
Lue alkuperäinen päivitys alempaa tai täältä:
Näytä tämä julkaisu Instagramissa