Laulaja Burton C. Bell erosi yhdessä kitaristi Dino Cazaresin kanssa vuonna 1989 perustamastaan industrial metal -pioneeri Fear Factorystä 2020. Tuoreessa Rock Hard With Phil and Tishin haastattelussa Bell sanoo tunteneensa, että Fear Factoryssä oleminen rajoitti häntä musiikillisesti, koska genrensä edelläkävijänä bändiltä odotettiin tietynlaista soundia.
”Minusta tuntuu, että bändinä me lukitsimme itsemme laatikkoon. Levy-yhtiö odotti meiltä tiettyä soundia, tietyt jäsenet odottivat tiettyä soundia ja myös monet fanit odottivat sitä. Jos olisimme julkaisseet jotain muuta, se olisi ollut pyhäinhäväistys”, Bell toteaa.
”Kokeilimme sitä Transgressionilla (2005), jonka nimikin viittasi siihen, että rikoimme Fear Factoryn soundia ja industrial metalin sijaan olimme sillä levyllä lähes hard rockia. Ja sellaisena fanitkin sitä kohtelivat. Mutta nyt sooloartistina en tunne ollenkaan samanlaista painetta. Taivas on täysin avoin.”
Kun Blabbermouth oli uutisoinut Bellin kommentista, bändin ainoa alkuperäisjäsen Dino Cazares jakoi sosiaalisessa mediassa kuvakaappauksen uutisesta ja kirjoitti saatteeksi olevansa asiasta täysin eri mieltä.
”Fear Factory ei ’lukinnut itseään laatikkoon’, me tuhosimme sen laatikon ja kehityimme samalla säilyttäen ydinsoundimme. Se on valinta, jota ajaa intohimo eikä ulkoiset paineet”, kitaristi Cazares toteaa.
”Kyse on vain kahden eri ihmisen näkemyksistä. Toinen tunsi olleensa laatikossa ja että hän teki asioita koska hänen oli pakko eikä siksi että olisi halunnut. Toinen (minä) teki asioita rakkaudesta ja intohimosta.”
”Ihan rehellisesti sanoen [Bellin] kommentti ei käy järkeeni. Ja väite siitä, että Fear Factory olisi ’lukinnut itsensä’ ei pidä vettä, kun katsoo kehityskaartamme. Toki meillä oli tietty soundimme – tiukat, mekaaniset riffit, synkopoidut rytmit sekä puhtaan laulun ja murinan kontrasti – mutta me venytimme jatkuvasti rajoja noiden raamien sisällä.”
Fear Factory didn't "lock themselves in a box." , we destroyed the box and evolved while maintaining a core sound. It’s a choice driven by passion not pressure.
— Dino Cazares (@DinoCazares) April 20, 2025
I live, die, and regenerate Fear Factory, loyal to the end.
Machines Of Hate
Happy Easter 🐇 pic.twitter.com/YegMEYT3Cm
Honestly, that comment makes no sense to me.
— Dino Cazares (@DinoCazares) April 20, 2025
The idea that Fear Factory “locked themselves in a box” doesn’t really hold up when you look at our evolution. Sure, we had a core sound—tight, mechanical riffs, syncopated rhythms, and that signature clean/growl vocal contrast—but… https://t.co/GSfTFcVUDo
It’s just 2 different people’s perspective on when they were in the band. One felt like he was boxed in,like he was doing it because he had to not because he wanted to, the other(me) did it out of love and passion it genuinely matters to me it’s a choice, driven by passion not by… https://t.co/m8iFdKOcTb
— Dino Cazares (@DinoCazares) April 20, 2025
