Bluegrassmuusikko Eric Weissberg, joka muistetaan erityisesti Dueling Banjos -hitistä, menehtyi sunnuntaina 22. maaliskuuta. Weissbergin poika vahvisti asian Rolling Stone -lehdelle ja kertoi 80-vuotiaana menehtyneen isänsä sairastaneen dementiaa viimeisen viiden elinvuotensa ajan.
Weissberg tarttui nuorena banjoon Pete Seegerin innoittamana ja opiskeli 50-luvun lopussa Juilliard School of Musicissa New Yorkissa. Hän oli mukana muun muassa Tarriers-yhtyeessä, joka kiersi Judy Collinsin taustaorkesterina tämän Euroopan-kiertueella sekä vuoden 1965 Fifth Album -levyllä.
Vuonna 1972 Weissbergia pyydettiin äänittämään Burt Reynoldsin ja Jon Voightin tähdittämää elokuvaa varten uuden version Arthur ”Guitar Boogie” Smithin Feudin’ Banjos -kappaleesta. Weissbergin ja kitaristi Steve Mandellin versio sai nimen Dueling Banjos ja se kuullaan Deliverance-elokuvan yhdessä ikonisimmista kohtauksista. Dueling Banjos nousi Billboardin singlelistan sijalle kaksi ja pysyi siellä neljä viikkoa. Samana vuonna se nousi myös adult contemporary -listan kärkeen ja pysyi siellä kaksi viikkoa.
Vaikka Dueling Banjos olikin hitti, Weissberg inhosi kappaletta, koska Smithin alkuperäinen versio oli hänestä paljon parempi. ”Vihasin sitä, koska se ei ollut bluegrassia – siinä oli rytmisektio, rummut. Kuka sellaista tarvitsee?”, Weissberg totesi Banjo Newsletterin haastattelussa.
Weissberg jatkoi Dueling Banjos -hitin menestyksen jälkeen soolouralla sekä perustamassaan Deliverance-bändissä, joka toimi sessioyhtyeenä monien nimekkäiden artistien levyillä. Weissbergin soittoa voi kuulla muun muassa Billy Joelin Piano Man -levyllä (1973), Bob Dylanin Blood On The Tracks -albumilla (1974) sekä Talking Headsin Little Creaturesilla (1985).
