Hyvä amerikkalainen musiikki tuntuu välillä olevan turhankin harvassa, mutta silloin tällöin uudelta mantereelta löytyy tapauksia, jotka peittoavat kiehtovuudessa monet eurooppalaiset kanssayrittäjänsä. Yksi viime vuosien tapauksista on Wolves In The Throne Room, jonka maanläheinen blackmetal-johdannainen musiikki on tehnyt mielenkiintoista sivupolkua Agallochin viitoittamalle tielle.
Neljään varsinaiseen kappaleeseen ja pariin välisoittoon jaettu Celestial Lineage on ääripäästä toiseen keinuvaa tunnelmallista musiikkia. Soljuakseen taustalla se ei vaadi juurikaan keskittymistä, mutta siitä voi silti keskittymällä löytää useampiakin sävyjä niiden ilmeisimpien lisäksi. Rujot soundit ja kömpelö toteutus ovat osa kokonaisuutta, vaikka muutaman sovitusratkaisun olisi kuuntelunautinnon nimissä toki voinutkin tehdä jotenkin toisin.
Jotainhan tässä oli, mistä ei todellinen blackmetalisti saanut pitää, mutta en nyt muista mitä. Pienen piirin suosikkia isompaa juttua Wolves In The Throne Roomista tuskin koskaan tulee muutenkaan, mutta jos astetta äreämpi tunnelmointi kolahtaa, tähän bändiin tutustuminen on vaivan arvoista.
