Rinnakkaismedioiden julistaessa uusimman Devildriver-pitkäsoiton nimeen ties minkä valtakunnan superlatiiveilla, itse huomaan lähinnä pinnisteleväni, jotta edes pystyn kuuntelemaan saman levyn yhdeltä istumalta. Ette voi jumalauta olla tosissanne.
Korisija Dez Fafaran kipparoiman groove metal -yhtyeen kultakausi kesti kymmenisen vuotta, ja periaatteessa päättyi samalla kertaa, kun multi-instrumentalisti John Boecklin ei enää malttanut lyödä bändille tahtia. Tottahan toki Dealing With Demons -tuplalevyn ensimmäinen osa on genressään mainio ja laadukas tuotos, mutta ex-rumpalin tahdittamiin hengästyttävän ultraväkivaltaisiin mutta tarttuvuudessaan vertaistaan hakeviin huippuhetkiin sillä on kilometrien matka.
Devildriver kuulostaa edelleen Devildriveriltä, ja näin ollen kieltämättä perustelee olemassaolonsa. Nykymiehistöllä ei kuitenkaan selkeästi ole hajua mikä oli Fury Of Our Makers Handin (2005) ja sen seuraajien temppu ja miten se tehtiin. Olisi huomattavasti miellyttävämpää vastaanottaa omintakeinen ja jopa etäisyyttä ottava näkökulma kuin nyt soittimessa pyörivä kopion kopio siitä maton alta vetäneestä pedosta, josta nykymenossa ei ole tietoakaan.
