Tunnetun dj-tuottajan uusin on pateettisen aikamme varjopuoliin ja ongelmiin tarttuva sekamelska instrumentaalimusiikkia ja hiphop-kollaboraatioita. Kolkot konesoundit sekoittuvat melodramaattisiin dystopisiin tunnelmiin, kun Shadow käy läpi yhteiskunnan rakenteellisten virheiden herättämiä vihan ja hämmennyksen tunteita sekä mobiililaitteisiinsa liimautuneen huomionkipeän ja turmeltuneen sukupolven kipukohtia. Häiriötekijöihin perustuvan viihdekulttuurin soimaamiseen keskittyvä teos kompastuu kuitenkin omaan nokkeluuteensa ja siitä tuleekin vahingossa osa kritisoimiaan rakenteita.
Tuplaplatta on toki jälleen osoitus miehen tuottajanlahjoista ja vahvasta näkemyksestä. Mutta edes varsin vakuuttava räppärikaarti ja vahva riimilevy ei pelasta yli 90-minuuttista megalomaanista kakofoniaa, eikä varsinkaan äärimmäisen outoa instrulevyä makaabereine sampleineen (muun muassa smurffiäänellä kuolemasta laulaminen). Osuudet olisivat ehkä toimineet omina kokonaisuuksinaan tai löyhinä jatko-osina, mutta tällaisenaan vainoharhainen Our Pathetic Age on äärimmäisen raskas kokonaisuus, joka auttamatta pirstoutuu kekseliäisyyteensä.
