HOT CHIP: One Life Stand

Arvio julkaistu Soundissa 2/2010.
Kirjoittanut: Arttu Tolonen.

One Life Stand on lämmin levy. Sen tuntee ensimmäisistä tahdeista. Mieleen tulee Bronski Beat, tuo synabändeistä humaanein, mutta Hot Chip ei missään vaiheessa sorru samanlaisiin mauttomuuksiin. Toisaalta levyltä ei myöskään löydy yhtään Smalltown Boyn tapaista kiistatonta klassikkoa.

Arvio

HOT CHIP
One Life Stand
Parlophone

One Life Stand on lämmin levy. Sen tuntee ensimmäisistä tahdeista. Mieleen tulee Bronski Beat, tuo synabändeistä humaanein, mutta Hot Chip ei missään vaiheessa sorru samanlaisiin mauttomuuksiin. Toisaalta levyltä ei myöskään löydy yhtään Smalltown Boyn tapaista kiistatonta klassikkoa. Soulahtava Hand Me Down Your Love on kyllä todella lähellä. Myös Keep Quiet on vastaansanomaton esitys.

Alexis Taylor, jonka äänessä on paljon samoja sävyjä kuin Janne Laurilalla, kuulostaa todella hyvältä laulaessaan rakkauden voimasta läpi levyn. Jopa houseen kovasti nojallaan oleva We Have Love toimii, vaikka tamppauskomppi yhdistettynä tämän tyyliseen hi-hat-ohjelmointiin ottaa yleensä päähän. Taylorin laulusuoritus on vaan niin hyvä ja kertosäkeen alun donnasummerismi huvittaa. Slush saa melkein itkemään, joka on aika kova temppu biisiltä, jonka taustalauluissa toistetaan ”hamanahamanahamana”. Toisin sanoen, olet liikuttuneessa tilassa, mutta päähän puskee Eddie Murphy nahkapuvussa simuloimassa kahden 50-luvun sitcom-hahmon välistä anaaliseksiä. Tämänkin karikon yli Alexis Taylor laulaa.

One Life Stand on todella kaunista ja koskettavan aikuista musiikkia.