Ahkeraksi Suomen kävijäksi profiloituneen Danko Jonesin energisen punkahtava ja bluesin ja hardrockin sävyjäkään kaihtamaton tykitys on pahimmillaan tuntunut itsetarkoitukselliselta kaahaukselta. Kuudennella albumillaan kanadalaistrio kuulostaa yllättäen kuin uudestisyntyneeltä. Tämä selittyy ainakin osaksi sillä, että rumpalien kierrätykseen erikoistunut bändi on saanut kuudenneksi moottorikseen tätä ennen muun muassa The Offspringissä, Social Distortionissa ja Rocket From The Cryptissä vaikuttaneen Atom Willardin.
Danko Jonesin vanha tuttu tuottajakaveri Matt DeMatteo on auttanut yhtyettä luomaan vahvan ja mehevän soundin, jossa kitaroiden mureus pääsee oikeuksiinsa. Materiaaliltaan kolmikon rock ei kuitenkaan ole tälläkään kertaa syntynyt missään uniikkia tulosta tuottaneessa tyhjiössä. Below The Beltiltäkin (2010) tavatut AC/DC- ja Therapy?-vivahteet nostavat päätään Always Awayllä ja The Masochistillä ja You Tear Me Downin painavana kiertävä riffi on silkkaa Led Zeppeliniä. Levyn avausraita Terrified soi uuden rumpalin kunniaksi kuin The Offspringin punk.
Legsillä säärimieheksi tunnustautuva Danko Jones piiskaa uudistuneen bändinsä uuteen nousuun. Vaikka Rock And Roll Is Black And Bluen kuuntelu ei suoranaisesti mustelmia aiheutakaan, niin valtaosa levyn biiseistä iskee napakasti ja niin uskottavasti kuin näinä aikoina on ylipäätään mahdollista.
