Arvio: Onko tässä nykyhetken kovin kotimainen rockbändi? Pölykuun kolmas albumi on oivaltava, vakuuttava kokonaisuus

Arvio julkaistu Soundissa 2/2023.
Kirjoittanut: Jari Mäkelä.

Arvio

Pölykuu
Mandala fantasia
Suolavesi/Panama

Tamperelais-helsinkiläinen Pölykuu on 2020-luvun ahkerimpia albumijulkaisijoita – Mandala fantasia on jo yhtyeen kolmas pitkäsoitto. Tasoonsa nähden levyt ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Melodinen kitararock kuulostaa paljonkin tiedotteessa mainituilta 1980-luvun bändeiltä The Feelies ja The Sound. Itselleni tulee Pölykuusta mieleen The Only Ones.

Basisti-vokalisti Joonas Kiviranta toimi aiemmin rumpali-vokalisti Ville Puumalan kanssa punkbändissä Lebakko ja myöhemmin biisintekijä, kitaristi ja päävokalisti Ville Väisäsen kanssa uusromanttisessa punkyhtyeessä Kaupungin Valot. Väisäsen sooloprojektina aloittaneen Pölykuun eka bändijulkaisu Tultasyöksevä helvetinkone kylpyhuoneessa (2019) oli vakuuttava post-punk-seiska. Matkalla Pölykuu on vain petrannut.

Luomusta soundimaailmastaan huolimatta Pölykuu pelittää tiukasti nykyhetkessä. Sanoitukset ja sovitusratkaisut ovat oivaltavia. Bändi ei sorru suomalaisen vaihtoehtorockin perisyntiin eli itsetarkoitukselliseen nokkeluuteen, toisaalta yhtye ei vaivu valtavirtaa kosiskelevaan tyhjänpäiväiseen huttuunkaan. Pölykuu saattaa olla jopa tämän hetken paras kotimainen rockbändi! Tsekkaa vaikka biisit Mortteli, Madame Butterfly tai Uusi upea leikki.

Muut artistin levyarviot