Arvio: Kumma Heppu & Lopunajan Voidellut palaa levytyskantaan vaikuttavan albumin voimin

Monella tasolla vääjäämättömiä ajatuksia herättäen nimetty Vain tuuli tänne jää on Kajaanissa syntyneen mutta pian tamperelaistuneen Kumma Heppu & Lopunajan Voidellut -yhtyeen ensimmäinen uusi laulukokoelma sitten Japaniin-albumin (2008).
Kumma Heppu & Lopunajan Voideltujen sielun Ari Närhen rinnalla tämän lauluja toteuttaa tuttu viisikko veteraaneimpinaan viulisti Pirkko Kontkanen ja kitaristi Mika Jankovsky. Lauluntekijänä Närhi ilmaisee asiansa yhä selkeän lyhytlauseisesti ja vertauskuvia karttaen. Vuosikymmenten syventämä ja haurastuttamakin ääni puhuttelee pienimpiä nyanssejaan myöten.
Saan olla rauhassa vaalii mielikuvituksen huoletonta lentoa kauniin melodian ja upean kertosäkeen voimin. Arto Piispasen urkusoolon maustama Pöytä kahdelle saa lyhytelokuvan pyörimään silmien edessä. Tähän on tultu antaa albumille nimen ja myöntää haaveiden korvautuvan ennen pitkää muistoilla.
Käännöstekstiset Meksiko ja Ken tästä käy ovat omanlaisiaan poikkeuksia levyn linjasta. Edellinen bändin harvemmin harrastaman bluesahtavuuden ja jälkimmäinen suomentaja Rauno Ekholmin lyriikan arvoituksellisuuden vuoksi. Instrumentaaliseen Laivaan päättyvä Vain tuuli tänne jää on vaikuttava ja isojen asioiden pohdinnan ja itsetutkiskelun mahdollistava albumi.