Tämä tuli täysin puun takaa, vaikka tässä rumpuja ja huiluja soittava Simo Laihonen (Black Motor, Sound & Fury, Sound The Bell, Mikko Innanen) on oman kylän poikia ja yksi suosikkirumpaleistani. Pianosta ja syntetisaattoreista vastaava Pasi Salmi muistetaan Magyar Possesta, Eleanoora Rosenholmista ja Saijaa Saijaasta. Parivaljakkoa avustaa vain Eeva Poijärven, Saija Santavirran ja Roope Vienonheimon kuoro.
Jo nimellään allekirjoittanutta voimallisesti kutsuva kaksiosainen teos muodostui itselläni joulun ajan hitiksi. Avara, pelkistetyn hienovarainen ja vahvasti meditatiivinen musiikki on äärimmäisen rauhoittava kokemus, jonka soidessa aika tuntuu pysähtyvän. Pohjana toimii vain parista pianosoinnusta koostuva hiljalleen toistuva melodian aihio, jota kuoron mystiset, erittäin vähäeleiset hyräilyt, huilujen tuulenvireet ja rumpujen kuiskailut tukevat. Niin ja Salmen syntikat! Ykkösosan puolivälissä ne yllättävät täydellisesti hiipimällä hiljalleen pintaan toisteisella, oikeastaan aika industrialistisella kuviolla ja poistumalla saman tien yhtä salaperäisesti kuin ilmestyivätkin.
Koko hommaa leimaa pettämätön maku, ratkaisemattoman mysteerin tuntu ja syvällinen spirituaalisuus. Silkkaa lääkettä siis. Kernaasti kuuntelisin tätä aina pidempään kuin niukin naukin puolen tunnin kestonsa. Suosittelen ehdoitta!