Ghosts On TV on käynyt läpi useammankin muodonmuutoksen vuosien aikana. Varhaisilla ep-julkaisuilla esiintyi dramaattinen popyhtye, mutta debyttialbumilla I Am Not Dead, I Am 55 Today (2020) yhtyeen musiikki oli muuttunut instrumentaaliseksi post-rockiksi. Toisella kokopitkällään Ghosts On TV pitää katseensa tiukasti kengänkärjissään ja jumittaa huolella, mutta sopivan tilaisuuden tullen hyödyntää myös ihmisääntä. Erityisen hienosti vokaalit soivat Life In Plastic -kappaleessa, jonka verkkainen ja melankolinen laulumelodia jää mieleen kummittelemaan pitkäksi aikaa. Kappaleen rytmiset ratkaisut blastbeat-komppeineen ovat myös kekseliäitä.
Ghosts On TV ei välttämättä tuo mitään uutta post-rockiin ja shoegazeen, mutta nyt peräti kolmen kitaran voimin yhtye saa aikaan massiivisen ja koukuttavasti poreilevan äänivallin, johon on hyvä uppoutua. Melankolia on yhä se tunnetila, josta yhtye ammentaa inspiraationsa ja jota se haluaa ympärilleen levittää. Sheets Of Blue -kappaleen seesteinen surumielisyys lähentelee jo Talk Talkin tuotannon loppupään magiaa.
Nimetön levy luo tavallaan synteesiä yhtyeen koko urasta. Ghosts On TV sortuu kuitenkin paikoin post-rockin helmasyntiin: pitkät sävellykset, joissa tekstuuri nousee pääosaan, perustuvat turhan tavanomaisiin riffeihin ja harmoniakulkuihin, jotta ne jaksaisivat kantaa koko mittansa.