29 minuutin ja yhdeksän kappaleen verran moderneja versioita vanhoista hiteistä. Mukana ovat Portion Boys, Pihlaja, Jyrki 69, Lukas Leon, Ahti, Neumann, Aste, Niinja ja Bambi L. Neljä Ruusua olisi voinut juhlia nelikymppisiään sulavamminkin.
40 on kuin Vain elämää -kokoelma, paitsi että näillä versioilla ei ole taustatarinoita tv-ohjelmasta. Vaihtoehtoisesti niillä on yritetty toistaa viime aikojen menestyskaavaa, jossa otetaan vanha hitti, sitä versioi uusi bändi ja se vanhakin esittäjä feattaa näön vuoksi mukana, mutta jokainen tällainen yhtälö ei vain voi olla uusi Vauhti kiihtyy -striimipommi.
Uudet versiot eivät anna mitään syytä kuunnella niitä alkuperäisien versioiden sijaan. Neljän Baritonin uusi Popmuseo on ihan kiva versio, ja Pihlajan Missä vaan seisoo omilla jaloillaan. Ei näitä suomalaisen poprockin ikivihreitä voi kovin helposti tärvellä, mutta kokoelman ongelma on ennemmin täysi tyhjänpäiväisyys.
En tiedä, halusiko Neljä Ruusua osoittaa näillä versioilla, että heidän omat kappaleensa ovat ajattomia tai ainakin yhä relevantteja, mutta viime vuonna julkaistu hyvä 1000X-albumi täytti tuon tehtävän paljon paremmin.
