DJ Ibusal katosi musiikin parista kuudeksi vuodeksi, jonka aikana maailmassa on ehtinyt tapahtua paljon. Toki Tuomas Pietikäinen on ollut kiireinen esimerkiksi Gasellien parissa, mutta räppärillä itsellään on paljon mielenkiintoisempaa sanottavaa juuri DJ Ibusalina kuin iloisessa räppipossessa.
Mukava paikka on kuin läpileikkaus halki kulttuurisen, poliittisen ja sosiaalisen sekavan ryteikön, joka on versonut sitten Yksin Kotona 17 (2018) -julkaisun. Se ei ole yhtä apaattinen kuin esimerkiksi DJ Kridlokkin aiemmin tänä vuonna ilmestynyt Hai, mutta sen rivit tihkuvat silti turhautumista ja halua niin sanotusti räntätä kaikesta siitä, mikä yhteiskuntaamme piinaa, oli kyseessä sitten absurdi keskustelu huumeiden käyttöhuoneiden ympärillä, algoritmit tai hukassa oleva kansallistunto.
Paikoitellen Mukava paikka saisi irrotella enemmän ja murtaa patoutumat. DJ Ibusalilla kun tuntuu olevan paljon enemmän sanottavaa. Myös muutaman kappaleen olisi voinut levyltä jättää pois kokonaisuutta vahvistamaan. Lopputulos on kuitenkin ehdoton soundtrack laskuhumalaiseen eksistentialismiin, sillä poikkeuksella, että levyllä käsitellään oikeasti tärkeitä aiheita.
