Taalainmaan paras melodisen death metallin yhtye Scar Symmetry on hautonut uutta albumiaan pitkät yhdeksän vuotta. Se kannatti, sillä vaikka yhtye on aina erottunut ruotsalaisten melodödöpumppujen massasta aika ufoilla teemoillaan ja omaperäisyydellään, nyt The Singularity Phase II – Xenotaphilla massiiviset mutta tyylikkäästi soitetut, näppäryydessään lähes progressiiviseksi metalliksi lukeutuvat äänivallit liitettynä älykkömäisiin neohumanismin, tekoälyn ja sen tuoman teknologisen singulariteetin uhkaa puiviin sanoituksiin sekä Roberth Karlssonin syvään röhinään ja aseveli Lars Palmqvistin äärimelodisiin, toisinaan efektoituihin kuulaan puhtaisiin lauluihin ovat voittoresepti. Rönsyilevyydessään se paitsi vaatii kuuntelijaltaan kaiken huomion myös pitää tämän naulittuna paikalleen.
Kauniisti hallittua kaaosta vyöryy päälle koko kaistan leveydeltä sellaisella intensiteetillä, että audioinformaation tsunamissa kuulija ei aivan heti pysty fokusoitumaan mihinkään detaljeihin, vaan kokonaisuuden varaan täytyy vain heittäytyä kellumaan ja nautiskelemaan. The Singularity Phase II – Xenotaph on albumi, joka vaatii tarkkaavaisuutta eikä palkitse heti, mutta ei myöskään kuuntelemalla kulu.