ILMOITUS Maaliskuun 13. päivä 2020 oli synkkä päivä elantonsa alan töistä saaville. Hallitus asetti tiukkoja rajoitteita tapahtumien järjestämiseksi, mistä seurasi käytännössä lähes kaikkien musiikkitapahtumien peruuntuminen. Jokainen alan ihminen ymmärsi syyt rajoituksille ja ymmärsi niiden tärkeyden. Se, mitä ei ymmärretty, oli tapahtuma-alan henkilöstön, pienyrittäjien ja freelancereiden jättäminen lähes täysin koronatukien ulkopuolelle.
Tapahtumien ja konserttien rajoituksien ja kieltojen kerrannaisvaikutus on mittava ja sitä kautta myös ääniteknikot, kiertuehenkilöstö ja muu avustava henkilöstö on jäänyt lähes tyhjän päälle. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa ja tulevalle vuodelle toivotaan runsasta konserttikesää. Voimmekin alkaa jo toivon mukaan kuuntelemaan hyvistä ajoista muistuttavia kappaleita hyvillä mielin. Pandemian hellittäessä kaikki alan työntekijät toivovat runsasta osallistumista sekä suomalaisiin että muihin pohjoismaisiin musiikkitapahtumiin ja festivaaleihin. Mikäli tuleva kausi ei tarjoa elantoa alan ihmisille, on edessä suuri muutos henkilöstön ollessa pakotettuja etsimään elantonsa muualta. Tämä voi vaikuttaa tulevaisuudessa tarvittavien osaajien saamiseen alalle ja vaikeuttaa laadukkaiden tapahtumien järjestämistä.
Valtio tarjoaa rajoitettua tukea
Kulttuuri- ja musiikkialan ahdinko ei toki ole jäänyt huomaamatta valtion taholta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut yli 7 miljoonan euron tuet kulttuuritapahtumille ja festivaaleille ja lisätukia on tulossa haettavaksi. Tukien tavoitteena on varmistaa tapahtumien järjestäjien mahdollisuus jatkaa toimintaansa vaikka vuoden 2020 tapahtuma olisi jouduttu peruuttamaan tai toteuttamaan rajoituksien vuoksi tappiollisena. Tuen saajina olivat monet tunnetut musiikkitapahtumat, kuten Pori Jazz, Ilosaarirock, Tuska ja Flow festivaali. Avustusraha auttaa järjestöjä kenties pahimman yli, mutta tulevaisuudessa tapahtumien jatkuminen on vaakalaudalla, mikäli rajoitukset jatkuvat ja ihmiset välttävät tapahtumiin osallistumista. Toinen puoli asiassa on avustusten kohdistuminen vakiintuneisiin organisaatioihin unohtaen yksittäiset muusikot ja muut alan työntekijät tyystin.
Tapahtumien saama tuki on pieni valonpilkahdus alan ahdingossa, mutta tietenkään se ei akuutissa rahavaikeuksissa olevia soittajia auta. Suomalaisen muusikon Mikko Kososen julkinen mielipidekirjoitus hänen Facebook-sivullaan nostaa esille muusikon näkökulman tilanteeseen, jossa työt ovat kadonneet alta ja tulevaisuudesta ei ole tietoa. Vain harva ammattimuusikko on saanut edes jonkin verran työtilaisuuksia. Kosonen on TV-työn ansiosta yksi näistä onnekkaista, mutta moni hänen kollegansa ei ole. Kulttuurialan ammattilaisilla tilanne on vaikea ja avun pyytäminen ei ole helppoa. Kosonen toivookin avointa keskustelua kulttuurityöntekijöiden tilanteesta ja haluaa luoda painetta päättäjien suuntaan, jotta yksittäiset, usein freelancerina tai pienyrityksen työntekijöinä toimivat muusikot ja muut musiikkialan työntekijät saisivat osansa koronatuista.
Radiokanavat ovat lähteneet mukaan tukemaan suomalaisia muusikoita lupaamalla enemmän radiosoittoa suomalaiselle musiikille. Tämä takaa muusikoille ja säveltäjille enemmän tekijänoikeuspalkkioita. Esimerkiksi Yle on luvannut nostaa kotimaisen musiikin soittoasteen 45 prosentista 60 prosenttiin. Useilla kaupallisilla kanavilla, kuten Radio Suomipopilla ja Aito Iskelmällä kotimaisuusaste on jo valmiiksi erittäin korkea. Muiden kaupallisten kanavien musiikkivastaavat ovat luvanneet tukea suomalaista musiikkialaa nostamalla suomalaisen musiikin soittoastetta radiokanavillaan.
Tunnetut artistit vetoavat päättäjiin
Useat suomalaiset musiikkialan artistit ovat julkaisseet vetoomuksia alan toimintaedellytyksien ylläpitämisen puolesta. Erilaisilla sosiaalisen median alustoilla tunnetut artistit, kuten Anssi Kela, Irina, Chisu ja Paula Vesala ovat kertoneet halustaan tehdä töitä. Luonnollisesti kaikki tahtovat tehdä töitä turvallisesti ja ymmärtävät rajoitukset, mutta toivovat saavansa mahdollisuuksia elävän musiikin esittämiseen esimerkiksi erikoisjärjestelyjen avulla.
Kautta linjan kaikki tunnetut muusikot muistuttavat monien alan työntekijöiden olevan väliinputoajan asemassa. Erilaisia koronatukia tulisi tarkemmin kohdistaa, jotta välillisesti musiikkialalta toimeentulonsa saavat pääsevät myös tukien piiriin. Niin konserttien äänitarkkailijat, valaistusasiantuntijat kuin oheistuotteiden myyjät ansaitsevat yhtä lailla tukea töiden kadottua lyhyessä ajassa lähes kokonaan. Alalla ei ole varaa menettää suurta määrää erilaisia ammattilaisia, vaan heidän työpanostaan tullaan tarvitsemaan entistä enemmän pandemian hellittäessä.
Artistit ovat kiitollisia jo saamastaan tuesta ja toivovat saavansa lisää mahdollisuuksia elämyksien tarjontaan vaikka sitten rajoitetummalle yleisölle. Koronarajoitustenkin aikana artistit ovat joitain konsertteja pystyneet tekemään noudattaen tarkkoja etäisyysrajoituksia ja maskipakkoa yleisön osalta. Edes jotain tällaista toivotaan pystyttävän järjestämään enemmän.
Satojen miljoonien menetykset musiikkialalle
Marraskuussa 2020 julkaistu tilannekuvaselvitys musiikkialaa koettelevasta koronavuodesta on karua luettavaa. Suomalaisen musiikin toimintamahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta edistävä Music Finland ry kertoo selvityksessään menetyksien nousevan yli 230 miljoonaan euroon. Ja tässä luvussa on otettu huomioon niin aiemmin mainittu opetus- ja kulttuuriministeriön tuki kuin muut pienemmät koronatuet alan toimijoille.
Koronapandemia on yksinkertaisesti katkaissut konserttien tulot kuin seinään ja vain pieniä puroja virtaa alan yritysten kassaan. Elävän musiikin osalta tapahtumien järjestäminen on ollut marginaalista keväästä alkaen. Elävä musiikki, joka muodostaa alan tuotoista noin puolet, on kärsinyt 75 prosentin pudotuksen normaaliin vuoteen verrattuna. Käytännössä koko musiikkialan arvosta katosi vuoden 2020 aikana kolmannes normaaliin vuoteen nähden.
Erilaiset kerrannaisvaikutukset ovat mittavia kun otetaan huomioon elävän musiikin tapahtumien alihankinnat ja yhteistyökumppanit. Tekninen henkilökunta on lomautettuna ja ravintola-alan tulot ovat pienentyneet tapahtumien peruuntumisen vuoksi. Ohjelma- ja manageritoimistot ovat jääneet vaille liiketoimintaa ja tekijänoikeuskorvaukset elävän musiikin esittämisestä ovat jääneet hyvin pieniksi. Kaiken kaikkiaan oheisvaikutuksien arvioidaan lähentelevän sadan miljoonan euron menetettyjä tuloja.
Tekijänoikeuskorvauksien pudotus on ollut lähes 15 prosenttia. Menetykset johtuvat pitkälti tapahtumien peruuntumisista sekä elävän musiikin soittamisen vähenemisestä ravintoloissa ja risteilylaivoilla. Monien yritysten sulkemisien vuoksi tekijänoikeusmaksut taustamusiikin käytöstä ovat olleet selvässä laskussa.
Music Finlandin tekemässä alan toimijoille suunnatussa kyselyssä vahvistuu kautta linjan tapahtunut keskimääräinen kolmanneksen menetys tuloissa. Luonnollisesti pahiten ovat kärsineet ne, joiden liiketoiminta keskittyy elävän musiikin sektoriin, kun taasen joillain, esimerkiksi säveltäjillä ja pienlevy-yhtiöillä, tulonmenetykset ovat jääneet vähäisiksi. Suoratoistopalveluiden hyödyntäminen on tuonut jonkin verran tuloja konserttejaan menettäneille artisteille.
Onko enää paluuta normaaliin?
Tulevaisuuden suhteen alalla ollaan varovaisen toiveikkaita. Konsertteja on sovittuna tulevalle kesälle ja uusia tuotantoja on lähdetty suunnittelemaan. Alan toimijat ovat käytännössä hyvässä valmiudessa aloittamaan elävän musiikin toimintaa täydellä höyryllä heti, kun tilanne sen sallii. Turvallisuudesta ei tietysti voida tinkiä, mutta tässä suhteessa musiikkialan toimijat voisivat toimia suunnannäyttäjinä turvallisten tapahtumien järjestäjänä.
Iso osa alan työntekijöistä näkee silti edelleen alan lähitulevaisuuden synkkänä. Uusien lomautuksien ja konkurssien aallot ovat monien musiikkialalta leipänsä saavan pelkona. Yksinyrittäjinä tai pienyrityksiä pyörittävät muusikot ovat jo osittain siirtyneet muihin töihin tai laativat vaihtoehtoisia suunnitelmia tulevaisuudelle, mikäli elävän musiikin parissa ei elantoa pysty enää ansaitsemaan. Monille on tullut myös eteen työttömyyskorvausten saamisen vaikeus byrokratian monimutkaisuuden vuoksi. Esiintyvän taiteilijan ei ole helppo määritellä työtuntejaan eivätkä pykälät jousta kenenkään kohdalla. Koronatukirahat ovat olleet tärkeitä pelastajia, mutta pelkästään valtion tai kuntien tukeen ei uskota eivätkä ammattimuusikot pelkkien tukien varassa haluakaan jatkaa oloneuvoksena oloa. Muusikot ovat ammattilaisia, jotka palavat halusta päästä esiintymään yleisölle.
Yhteenveto
Kevät 2021 näyttää sen, mihin suuntaan alan toiminta etenee. Ymmärrettävästi konsertteja ei ole kovin paljoa myyty eikä vahvistettu. Niiden osalta leijuu koko ajan ilmassa peruuntumisen pelko. Konserttijärjestäjät eivät voi suuria riskejä ottaa, joten tilanne elää jatkuvasti. Joillekin luoville artisteille pandemia on avannut uusia mahdollisuuksia tilaustöiden tekemisen parissa tai suoratoistopalveluiden myötä. Alalle on syntynyt uusia ansaintamalleja, jotka tulevat säilymään osana kokonaisuutta, kunhan kokonaisuus palautuu pandemian hellittämisen myötä takaisin normaaliin tilanteeseen. Tätä toivovat kaikki, niin kulttuurintekijät kun kulttuurin kuluttajat.